maanantai 29. heinäkuuta 2013

Kysymyspostaus - vastaukset

2

Millä kuvauskalustolla kuvailet?
Canon Eos 50D (pääkäyttöisenä runkona)
Canon Eos 30D (vararunkona)
Canon EF 70-200mm f2.8
Canon EF 40mm f2.8 STM
Lisäksi hankinnassa on Sigma EX 105/2,8 DG OS HSM Macro 1:1, kunhan vain omat budjetit sen sallii.

Omat kuvusvälineet, ja muutama pikksiskon pikkukamerakin joukossa. Lisäksi sieltä löytyy myös vanha rikkinäinen runko.

Kuinka pitkään olet kuvannut säännöllisesti?
Kuvaamisen olen aloitellut säännöllisesti joskus vuoden 2009 puolella. Aivan nollasta lähdettiin ja itsekseen harjoittelemalla päädytty nykyiseen pisteeseen. Tosin pitkä matka on vielä edessä, varsinkin kun muukin. kuin hevoskuvaaminen on alkanut kiinnostaa huimasti.
 
Minkä tasoinen ratsastaja olet?
Tätähän on itse, ainakin omasta mielestäni, hirmuisen hankala mennä arvioimaan. Kuitenkin jos jotain pitää sanoa, niin  luultavasti siellä HeB tasolla mennään. Ainakin muutamien seurakoulukisojen paperien mukaan. Hyppäämisestä en noin omassa tekemisessä ole niinkään kiinnostunut, joskus virkistysmielessä sitä saattaa tehdä mieli harjoittaa. Estetasoani siis en oikein osaa sanoa. Korkein yksittäinen mitä olen hypänny taitaa olla 80 cm tienoilla (en siis tosiaankaan ole mikään esteratsastaja)
 
Mistä lähti innostus hevosurheiluun?
Tämä on omallatavallaan paha kysymys, siitä on niin kauan etten kunnolla muista. Ystävien kautta se kuitenkin taisi alkaa, kaverini aloitti ratsastuksen puolisen vuotta minua ennen ja tästä minä lähdin sitten mukaan puolen vuoden jälkeen. Alkuun käytiin kerran kahdessa viikossa, josta tunnit nousivat kertaan viikkossa. Myöhemmin kävinkin jonkun aikaa jo kaksi kertaa viikossa, nykyään sitä tulee sitten käytyä kerran viikossa ratsastuskoululla, sekä sitten ronin ja idan selässä kerran viikkoon molempien. Lisäksi Idan kanssa joitain valmennuksia käydään sillointällöin.
 
Annika 10v tai nuorempi tuossa oikealla :D
 
Aiotko joskus ottaa oman hevosen?
Tätäkin olen miettinyt useaan kertaan. Tämän hetkiseen elämäntilanteeseen katsottaessa sanoisin, että en nyt. Ei olisi varaa, aikaa eikä paikkaa. Ei tarpeeksi vakautta siis elämässä vielä. Kuitenkin myöhemmin koulut käyneenä, ja vakituisen työpaikan saaneena haaveisiini kuuluu kouluhevosen ostaminen ja sen kanssa treenaaminen. On siis vielä vähän turhan aikaista, mutta toivottavasti vuodet tuovat vielä joskus sellaisen tullessaan.
 
Kuinka kauan olet ratsastanut?
Pistitte taas pahan... En ole pitkään aikaan laskenut tai pitänyt siitä kirjaa. Mutta hmm.. Jos aloitin joskus 10-11 vuotiaana, niin laskujeni mukaan vuosia tulisi semmoiset 9 kipaletta suunnilleen. vuodella voi heittää kumpaan suuntaan vain.
 
 

Lempi ratsastusvarustemerkkisi ja hevostenvarustemerkkisi?
Täytyy nyt myöntää, etten ole niin merkkitietoinen/panostanut merkkien seuraamiseen, että minulla ei tämmöisiä suosikkeja ole, kaikki tomiva ja hyvin istuva menee mikä ei ole liian kallista!

Lempi hevosesi?
Tätäkin on hankala sanoa, päässyt kuitenkin tähän mennessä jo sen verran monen selkään. Tietenkin tässävaiheessa täytyy mainita sekä Ida että Roni, ja ratsastuskoulun puolelta Manu ja Belinda. Kovin täydentävästi en osaa tähän vastata. Yksi sydämessäni paikan saanut on myös poni Sandro H.

Lempi hevosrotu?
Kaikki jotka minut tuntevat tietävätkin jo, että ulkonäön puolestä pidän kaikista welsh poneista, ne ovat ehdoton suosikkini! Tämän lisäksi PRE hevoset ovat mielestäni mielettömän hienon näköisiä.

welssit ♥
Mielestäsi kivoin ratsastustavarasi?
Ehdottomasti uudet hanskani, ovat niin hyvät ja istuvat käteen. Toinen ykkönen on ratsastusta varten hankitut korvaläpät ilman sitä pään yli menevää osaa, elikkä vain ne korvien päälle tulevat läppäosat (kiinnitetään korviin kiinni klipsauttamalla). Pitävät korvat ihanan lämpimänä kovillakin pakkasilla ja ei tarvitse koittaa tunkea pipoa kypärän alle!

Haluaisitko toisen kameran? Millaisen?
Ei, en haluaisi. Olen hyvin tyytyväinen 50D runkooni, kunhan saisin sen tuolta korjauksesta takaisin.

Koulu-/kenttä vai esteratsastus?
Helppo, ehdottomasti kouluratsastus!



Hevonen vai poni?
Olen aina ehdottomasti ollut poni-ihmisiä, mutta kyllä se hevonen taitaisi olla itselleni paremman kokoinen. Silti vastaan kyllä, että poni.

Ootko ikinä menny kunnolla "rodeo" ponilla? Jos olet niin kenellä.
Se nyt on kai, että mimmoinen lasketaan. Sandro oli nuoruusvuosinaan varsinainne rodeokone jonkin aikaa. Kun viimein sain sen taas alleni, se lähti 2-4 kertaa kierroksen aikana pukkilaukkaa toiseen päähän maneesia, ja tätä jatkui koko tunnin. En tosin tippunut kuin kerran ja samat tehtävät tultiin kuin kaikki muutkin. Seuraavalla kerralla ei noita lähtöjä tullut kuin kaksi ja sitten ei enää ollenkaan. Toki yksittäisiä "rodeokohtauksia" on muillakin ollut, mutta varsinaisia rodeoponeja ei ole muita tullut vastaan.

Pahin tippuminen?
Näitäkin on varmaan muutamaa laatuaan. Kerran olen käteni murtanut kun lensin, tosin koin silti pahemmiksi ne kerrat kun shetlanninponi joutuin hyppäämään jalkojeni yli tippuessani sen eteen. Toinen oli kun putosin suuuuuuuren hevosen selästä sen jalkojen eteen ja meinasin jäädä alle. Minua päin on myös kerran pukitettu kun alas olen tullut, onneksi tosin mitään sen pahempaa ei ole ikinä tapahtunu.
 
Kieltämättä näin en kyllä haluaisi tippua... Taas yksi syy lisää miksi olen kouluratsastaja :D

Paras opettaja/parhaat opettajat?
Kaikki opettajani ovat olleet hyviä omalla tavallaan ja jokaiselta olen aina onnistunut ammentamaan jotakin ratsastukseeni. Tehokkain on luultavasti tähän mennessä ollut Leila, mutta hänen kanssaan olenkin ollut yksityistunneilla.

Yksityistunti vai tunti missä on 2-3 ratsukkoa?
Yksityistunti, saan siitä enemmän irti ja päästään paremmin pureutumaan juuri minun ongelmiini ja vukoihini ja hakemaan niihin parannusta.

Paras kuvausreissu ikinä? :)
VOI APUA, en vain kykene sanomaan! Mikäköhän se voisi olla. Kai se olisi vuden 2012 Jumping kemiö, mutta sekin kaiken sen oheistoiminnan takia (toki kuvatkin tuolta onnistuivat mukavasti). Pääsin sinne tuttujen mukaan asumaan asuntovaunuun, leivottiin hieno jumping kemiö mutakakku ja vietettiin muutenkin hienoa aikaa. Ne olivat ihanat kolme päivää hyvässä seurassa.
 
Toinen voisi olla Vermon poninäyttely, koska welshejä, welshejä ja welshejä...
 
Jumping Kemiö kakun koriste

Entäpä huonoin?
Minkäköhän olisin aivan totaalisesti mokannut. Jotenkin tuntuu, että se olisi ollut joku kotimäen reissu kun kamera hajosi, valotukset menivät pieleen, samoin ajoitukset ja rajaukset. No mikätahansa reissu kun menee noin on huono, ei sillä paikalla väliä.

Kivoin hevosen väri?
hmm, hiirakot, ruunivoikot, palominot, kimot silloin kun ovat vielä semmoisia harmaita, erilaiset kirjavat, mustat hevoset sukilla. Kyllä niitä on monia kivoja värejä, tuossa jotain.
 
Ja koska emma nyt on niin belinda fani, niin vastataan nyt muutamaan belindakysymykseen hänelle


Kuvaile Belindaa kolmella sanalle.
Herkkis, raaka, rentona hyvä ratsastaa. (mahdetaankohan viiminen  kelvata? :D)

Minkä tasonen se (belinda) on sun mielestä?
Ehkä HeC mikäli sattuu olemaan hyvä päivä. He B tasolle sen laukan pitäisi olla varmempaa, tasaisempaa ja nostojen pitäisi sujua.

Belindan parhaat ja huonoimmat puolet?
Parhaita puolia taitaa olla sen liike ja herkkyys sekä luonne. Huonoina voisi mainita sen laukan ja nostojen (turha) stressaaminen, koska kyllä se ne osaa, sekä lakkoontuminen vähän vaikeampien asioiden kanssa.
 
Noniin, semmoisia vastausksia tuli. Tietenkin mikäli jokin jäi vielä mietityttämään niin saa ihmessä kysyä!

27.7 Alue-este, Luvia

0

 
Voiei kun nämä postaukset ja kuvat ja kaikki tulevat nykyään myöhään. En vain pääse viikonloppuisin omalle koneelle niin nopeasti tällähetkellä. Noh, toivottavasti nämä myöhäisemmätkin postaukset kelpaavat. Tälläkertaa matka vei siis Luvialle saakka, muuten en sinne olisi päässytkään, mutta koska tutut lähtivät sinne hyppäämään pummin autosta kyytipaikan ja pestin kuvaajana. Onneksi näiden tuttujen mukana ollut useamminkin, niin oli hauska matka!
 
Kuvattua tuli siis kaikki alue luokat, 90 cm, 105 cm ja 115 cm. Kaikkein hienointa oli seurata tuttuni suoritusta, hyppäsivät ensimmäistä kertaa elämässään 115 rataa kisoissa, oltiin kisahoitajan kanssa niin ylepitä molemmista, sekä hevosesta että kuskista! 115 luokka oli muutenkin mielenkiintoinen, AM5 uusinnassa oli nimittäin menoa ja meininkiä sekä tekemisen makua.
 
Itse kuvauspaikkana Luvia on ihan hauska omalla tavallaan. Viime vuodesta muistin, että kentällä on yksi reuna mistä pääsee kuvaamaan. Katsomon puoleinen lyhyt sivu. Sinne siis ja kamera esiin. Aamusta oli klassinen sivuvalojen ongelma, mutta se nyt vain piti sietää. Muutamalta esteeltä sai aina kuvan ja omat suosikkini olivatkin keltainen pysty (josta taisi tulla päivän parhaat kuvat), sekä trippeli. Ajatelkaa, kerrankin pääsin kuvaamaan trippeliä! Tosin, välillä tuli yritettyä vähän liikaa onnistua minkä johdosta sitten sillointällöin epäonnistuikin... Jees, mutta sellaistahan se välillä on.
 
Pitkästä aikaa kuvaa trippeliltä!
Harvoin pidän pystyesteitten kuvaamisesta, mutta tämä oli niitä muutamia mistä pidin.
Omaan makuun kuvat olivat perussäädöilä hieman liian lämpimän sävyisiä, siispä valkotasapainoa muuttamalla poistin tätä ongelmaa, lopputulos tosin nähdään vasta nyt koneella. Jälkeenpäin voikin sitten pohtia kumpi värisävy on parempi. Kenttä myös pöllysi jonkin verran, joka haittasi kontrasteja ja muutenkin häiritsevä elementti joissain kuvissa. Onneksi sitä saa kuitenkin jonkinverran käsiteltyä pois.
 
 
Joskus tulee hassu hyppy, joskus ei. Tältä esteeltä otetut kuvat jäivät tosin hieman kauas.
 
Tulevista kuvausreissuista sanon sen verran, että Tampereelle en nyt ole lähdössä ja ensiviikon Kaarinan Kenttäratsastajien estekisatkin ovat tällähetkellä hieman vaakalaudalla lähtemisen kanssa. Riippuen muutamista muista menoista. Toivottavasti pääsen kuitenkin sitten KaKe:n seuratason koulu ja estekisoihin kuvaamaan sitä seuraavalla viikolla.

torstai 25. heinäkuuta 2013

Puuhaa ja kiirettä

4

Ypäjältä, 110 cm luokasta
Huhhuh, nyt on kyllä ollut niin täysiä päivä, ettei ole blogiinkaan kerennyt kirjoittamaan. Ypäjän reissusta en nyt rupea tekemään sitten erikseen postausta. Sen verran sanon että kuvat ovat toki jo esillä omassa kansiossaan mikäli joku niitä haluaa käydä kurkkimassa. Tulevasta viikonlopusta taas sanon sen verran, että mahdollisuutena olisi lähteä joko Luvialle tuttujen mukaan estekisoihin, tai sitten vähän lähemmäs TS Ratulle kenttäkisoihin. Koita tässä nyt sitten taas päättää.
 
Viime illat ovatkin sitten menneet muokatessa (vihdoin ja viimein) Janeten ihanan varsulin kuvia. Lähes kaikki saatu jo valmiiksi, muutama hassu puuttuu enään ja on lähettämättä. On siinäkin aika uskomaton homma kun satakin kuvaa käsittelee lävitse. Piätisi kaiketi tuonne kuvasivujen puolelle tehdä oma kansio sillekkin suloisuudelle. Muutaman kuvan kanssa piti vähän leikkiäkkin ja katsoa mitä saa aikaan nopeaalla 5 min kuvanmuokkauksessa. Eipä siinä paljon ehtinyt tekemään, mutta vähän tuommoista pientä parantelua.
 
 
Näiden lisäksi oman ratsastuksen parissa tapahtuu kaikkea kummaa. Ensinnäkin tämä "ikuinen poiratsastaja" kiipesi omasta mielestään jättiläismäisen hevosen selkään. Ja vielä kahdesti. Kyseessä oli kaverin hevonne, jota tutummin Piaksi kutsutaan. Hauskaahan siellä oli, vaikka kuski aina välillä vähän levitti paketin. Pia ei ole mikään maailman helpoin ratsu, vaikka aivan ihana onkin. Ja oli taas niin erilaista askelta istua kuin ikinä ennen, että pelkästään istunnan löytämisessä oli tekemistä, mutta pikkuhiljaahan se sieltä tuli edes vähän takaisin. Itse järkytyin kovasti kun näin omistajan kännykällä filmatut videopätkät, itsehän en alkuunsa edes tiennyt että semmoisia siellä otettiin! Nyt torstaina olisi tämän lisäksi Idan kanssa valmennus, siitä tulee luultavasti ihan omaa postausta ja normaalista poiketen perjantaina on Roni päivä. Katsotaan mitä sitä mahtaisi keksiä sen kanssa tehdä!
suurensuuri ratsu.
Huhhuh, ja sitten näiden lisäksi koitan piakkoin saada kysymyspostauksen vastaukset tehtyä (vieläkin tosin saa kysellä jos jotain on), sekä niitä bannerinteko-ohjeitakin olisi jossain vaiheessa tulossa. Näihin kuulumisiin jätän tämän tälläkertaa, yritän piakkoin taas saada kunnollisen postauksen aikaiseksi.
 

torstai 18. heinäkuuta 2013

Jumping Kemiö, kuvaamisen suunnittelua

0

 
Tämä taitaa taas olla näitä kisoja, missä en osaa päättää kuvattavia luokkia sitten alkuunsaan. Kaikki kiinnostaa omalla tavallaa, mutta koska kisat kahdella eri kentällä, täytyy sitä vähän valita. Katselin noita arvioituja aikatauluja ja päädyin seuraavanlaiseen tulokseen. (köh köh, joka saattaa kyllä hyvinkin vielä muuttua lauantain aikanakin...)
 
Ajattelin aamusta aloittaa juhlakentän puolella, kuvata pari luokkaa ja siirtyä sitten loppupäiväksi metsäkentälle. Tämä tosin toteutuu ainostaan, mikäli vastavalo ei juhlaketällä ole niin karmaiseva mitä olen kuullut. Myöskään teidän äänestelynne ei ole pahemmin auttanut näiden kenttien valitsemista, äänet ovat tämän postauksen kirjoitusvaiheessa aivan tasan!
 
No jokatapauksessa, laatimaani aikatauluun:
 
Juhlakenttä - Lk 4A 120 cm , klo 8.00-9.00
Juhlakenttä - Lk 4 120 cm ,  klo 9.15-10.00
Juhlakenttä - Speed 130 cm , klo 10.30-12.00
Metsäkenttä - Lk 102 90 cm, n. klo 12- 13.00 (alkaa jo 11, mutta katselen juhlakentän luokan loppuun asti)
Metsäkenttä - Lk 103 100 cm, klo 13.30 ->
Metsäkenttä - Lk 104 110 cm, klo 15.45-17.15
Metsäkenttä - Lk 106 120 cm, klo 17.45-18.15 (tämän luokan aikana saatan tosin jo lähteä kotiin)
 
Kommenttejaan ja mielipiteitään saa toki esittää, koetan ottaa ne huomioon tai ainakin mietiskelen niitä :)

maanantai 15. heinäkuuta 2013

Jos sitä ratsastuspostaustakin taas joskus.

2

by the way, kysymyspostaus kaipaa edelleen kysymyksiänne.
Lisäksi minulle saa ehdotella jotakin erikoispostaus ideoita.
 
 
Ei ole pitkään aikaan tullut kirjoiteltua omasta ratsastelusta näiden kuvauspäivien takia. Nyt ajattelin kuitenkin vähän valaista mitä olen ponien kanssa viimeaikoina puuhaillut. Keskityn postauksessa pääasiassa Idaan, mutta jotain ronijuttujakin saatan heitellä joukkoon.
 
Viime viikkoina on kuski harjoitellut pääasiassa vastalaukkoja molempien ponien kanssa. Idea lähti itseasiassa ronilla ratsastukseta. Poni ei oikein tykännyt asettua ulos sitä pyytäessäni, ja kun tulin diagonaalia laukassa pudotettiin lähes aina raville ennen kulmaa. Tästä rupesin sitten työstämän ponia niin, että saatiin laukka jatkumaan kulman läpi putoamatta raville, tai vaihtamatta sitä myötälaukaksi. Ja siinä sitä olikin sitten aihetta koko kerraksi, ratsastuksen päätteeksi poni tosin oli hyvinkin miellyttävä ratsastaa.
 
Tämän innostamana, aloitin Idan kanssa vastalaukan nosto harjoitukset. Pidettiin asia suht simppelinä ensimmäisellä kerralla, ainoastaan suoraa uraa. Ei vielä mitään vastalaukka kaarteita, kuski muisteli ja treenaili itse nostoja enimmäkseen. Tuo kerta tuli tehtyä vähän normaalia enemmän laukkatyöskentelyä ja vähemmän ravityöskentelyä. Näiden tereenien myötä kuskia puraisi pitkästä aikaa kunnon tuuppauskärpänen, joka kantoi sitten seuraavaankin viikkoon.
 
paitani ei tee kunniaa kyllä minulle nyt ollenkaan, näytän pallokalalta :D (en siis oikeasti ole näin pyöreä)
 
Seuraavalla viikolla treenattiinkin sitten tosissaan sitä lisäyksissä istumista ja jälleen sitä vastalaukkaa. Alkuunsa en, jälleen kerran, meinannut kyetä millään istumaan alhaalla Idan lisäyksissä. Sain vain aikaiseksi melkoisen takakenon ja jännän asennon jalkoihin. Rupesin keskittymään itseni suoristamiseen ja samalla syttyi lamppu pään päällä, sen lisäksi että itse istun pielessä, päästän lisäykseen lähtiessä idan liian pitkäksi. En kokoa sitä tarpeeksi ennen lisäystä, ja koko ravilisäys menee mönkään sekä päin seiniä. Tuon lampun syttymisen jälkeen tuli lisäyksien treenaamisesta melkein liian hauskaa, ja piti oikein repiä itseään treenaamaan seuraavaa päivän asiaa.
 
hupsss, pitkähkö ohja.
 
Lisäysten jälkeen oli siis jälleen vuorossa vastalaukkatreeniä. Tälläkertaa keskityin myös idan kanssa laukan säilymiseen kulmassa ja sen jälkeenkin jopa. Mentiin niin pitkälle, että tehtiin myös vastalaukkaa seuraavaan päätyyn saakka ja kaartaen vielä lyhyt sivu. Tämän jälkeen käyntiin ja myötälaukan nosto, pääty-ympyrä ja uudestaan diagonaalille ja laukan säilyminen kulman läpi seuraavalle lyhyelle sivulle saakka. Helpompi meille oli oikea vastalaukka, vasen meinasi jatkuasti tippua. En myöskään osaa ratsastaa idaa vielä laukassa yhtä tasaiseksi kuin ravissa. Kolmitahtiseksi sen kyllä saan aivan hyvin, mutta tasaiseksi päänsä kanssa en. Mutta eiköhän se siitä, jossain vaiheessa olisi tarkoituksena mennä sen kanssa taas valmennukseen, siitä sitten kirjoittelen aikanaan.
 
Miten laukka voikin näyttää näin jännältä askellajilta.
 

sunnuntai 14. heinäkuuta 2013

Muuten kiva, mutta suljin mäsäksi, MRM 14.7

5

 
Tosiaan, enpä sitten tänäkään vuonna päässyt kuvaamaan ilman kommervenkkejä. 120 luokan loppupuolella alkoi kamera heittämään sulkimesta johtuvat error tekstit pöytään. Ette voi uskoakkaan tätä harmituksen määrää, kun vielä ensi lauantaina piti ypäjälle lähteä kuvaamaan. Onneksi minulla sentään on tuo kakkosrunko, se pelasti päivän, mutta silti ei se kivalta tunnu viedä kameraa korattavaksi ja maksaa siitä suuria summia rahaa.
 
Mutta itse kisa-asiaan, ensimmäinen luokka tuli kuvattua vasta/sivuvaloihin, jotenka kuvat eivät aivan niin loistavan edustavia kuin olisin toivonut. Toki sielläkin joukossa muutamia mihin olen ihan tyytyväinen. Tästä lukasta otti sitten usemmalta esteeltä kuvan, ja omiksi suosikeiksi nousivat Rale-este (sarjan b-osa, okseri) sekä metsämäen oma este (okseri tämäkin).
 
Kimojen kanssa menee aina ihan ok, suosikkiesteeni tässä luokassa oli tämä Rale-este.
 
Mutta kyllä ne tummatkin sai melkein onnistumaan, vähän vielä jälkikäsittelyä niin hyvä tulisi.
 
Toista luokkaa varten kävin kysäisesmässä tuomarilta, että saanko mennä kentän toiselle laidalle kuvaamaan, missä ei yleisöä normaalisti ole ollenkaan. Päätin varmistaa, että sinne meno oikeasti on luvallista. Sain luvan mennä sinne, ja sieltä saikin kivemmat valot aikaiseksi. Tosin kuvattavia esteitä oli sitten yksi, mutta valitsin mielummin sen yhden paremman kuvan (joka oli vielä koko radan ensimmäiseltä esteeltä -> lähes varma kuva jokaisesta ratsukosta) kuin monta epäonnistunutta. Ihan tyytyväinen olen valintaani. Uusintaradalta sai sitten muutaman ekstrakuvan sinne päässeistä ratsukoista.
 
Uusinnan viimeinne este
Alkuun kuvasin ykköstä vaakaan, tausta vain kovin häiritsevä.
 
Siispä vaihdoin kulmaa ja tausta rauhoittui.
 
Kolmas luokka olikin sitten kahden ensimmäisen välimuoto, toinen kuvattava este oli ihan kivassa valossa. Toinen oli sitten vastavaloon, mutta sillälailla kivasti, että siitä sai kuvan otettua. Tämän luokan loppupuolella sittn tosin se suljin kosahti, jonka takia muutama ratsukko jäi kuvaamatta, kun piti runkoa ruveta vaihtamaan. Neljäskin luokka meni sitten loppujenlopuksi ihan mukavasti, siihe valitin kuvattaviksi esteiksi sarjan ja edestäpäin yhden okserin.
 
Erilainen ratkaisu, edestäpäin kuvattu kuva vaakana pystykuvan sijaan. Oksereilla tuntuu toimivan sillointällöin., luokka 3
 
Loppujenlopuksi kuvat onnistuivat todella kivast, vaikka kotiin tuliaisina onkin nyt sitten mojovat palamiset jaloissa ja auringon pistos. Voin kertoa, ettei muuten herkkua ole, mutta oli se sen arvoista silti!

perjantai 12. heinäkuuta 2013

Vaikeuksien kautta voittoon! MRM/Metsämäki 12.7

2

 
Hahaaaa jes! Voiko tässä oikein muuta kuin hihkua? Viime viikon kuvausfiaskon, varsinkin sunnuntain, jälkeen otin itseäni niskasta kiinni ja nyt onnituin. Vihdoin ja viimein sain taas homman kulkemaan, ja vielä ihanalla Metsämäen nurmella. Välillä jotakin muutakin pohjana, kuin vain hiekkaa.
 
Paikalle saavuin kunhan töistä pääsin, elikkäs jossain vaiheessa ysikympin luokkaa. Ajattelin alkuunsa, että tässä täytyy vielä etsiä sopiva kuvauspaikka, mutta Maripas olikin paikalla vaikka luulin ensin ettei hän tulisi ollenkaan. Sinne siis Marin viereen seisomaan, kamera esiin, asetusten säätö ja suljin laulamaan. Koko päivän ajan sai pitkälti aina ihan vain muutamasta esteestä kerralla kuvaa, jotenka koitettiin sitten valita niitä omia suosikkeja ja niitä mistä saisi kivoiten kuvia. Erittäin yllättynyt olin kuvista, jotka otin 100 cm luokan ykkösesteen pystyltä. Yleensä en kovinkaan pidä pystyjen kuvaamisesta, okserit ovat enemmän omaan makuuni, mutta tälläkertaa nekin onnistuivat oikein mukavasti. Harvinaista minulta.
 
Voin muuten keroa, että oli aivan hirveä nälkä kun kotiin tuolta pääsi. Hieman venähti kotiin tuleminen, kun sieltä oli aamulla puoli kahdeksan aikaan lähtenyt ja takaisin pääsi vasta puoli yhdesän aikaan. Huhhuh. Tältä fiilispohjalta on kuitenkin kiva lähteä Metsämäkeen myös sunnuntaina. Lauantaina en sinne tosiaan pääse, mikä on hieman harmi.
 
Päivän ensimmäinen kuva, ja se näytti tältä. Jes!
 
Vastavalo, ja kuvat eivät olleet mustia/valkoisia. Onnistuminen!
 
 
 
Jonkin verran harrastelin päivän aikana myös tämmöistä "pääkuvausta"
 
 
Semmoisia tälläkertaa, ja saanen huomauttaa, etten ole käytönnössä joutunut käsittelemään noita kuvia lähes yhtään. Toivottavasti sunnuntaina jatkuu sama linja. Pitänee useamminkin lähteä kuvaamaan suoraan töistä.

torstai 11. heinäkuuta 2013

Bannerin vaihto - päivitetty versio

10

Koska koin itsekkin uuden bannerin turhan sekavaksi, otin yksinkertaisesti taustan pois. Tämä on nyt tällainen "väliaikainen" banneri ja koitan saada aikaiseksi siistimmän jossain vaiheessa iltapäivää.
 
 
Tästä lähtee alkuperäinen postaus:
 
Ajattelin, että nyt olii vihdoin ja viimein aika vaihdella myös oma bannerini. Muille kun niitä olen tässä nyt jonkin aikaa väsäillyt. Vanhasta löydettiin kirjoitusvirhekkin, joten eihän sitäkään enään kehdannut pitää. Tähän banneriin koitin jotenkin fiksusti yhdistää sekä kuvaamisen, että vuorkaponit. Luultavasti osan silmään sekavampi kuin viimekertainen, mutta siihen nähden yllättävän onnistunut, kun katsotaan kunka paljon tavaraa sinne olen joutunut tunkemaan. Saa nähdä kuinka kauan tämä pysyy, en ole oikein varma onko tämä omaan mieleeni.
 
Vastailkaahan toki sivupalkin kysymykseen, kummasta bannerista pidit enemmän. Tähän postaukseenkin saa toki kommentoida. Toivottavasti tästä ei nyt sitten paljastu mitään piilossa olevia kirjoutsvirheitä!

keskiviikko 10. heinäkuuta 2013

Kysymyspostauksen tynkää

8

 
Kuten kuvassakin sanotaan, nyt on hyvä aika kysyä mieltäsi askarruttavia asioita. Ajattelin tämän olevan nyt paikkallaan kun teitä lukijoitakin on kertynyt huimat 55! huhhuh. Vastailen kysymyksiin parhaani mukaan kun niitä on tullut tarpeeksi suuri määrä postauksen tekemiseen, ja oikeastaan mistä tahansa saa kysyä. Joten nyt rohkeasti suukku auki pienemmistäkin mieltä askarruttavista asioista.

sunnuntai 7. heinäkuuta 2013

Alue versio eilisestä, Kake 7.7

4

Älkäähän sitten vain unohtako kysellä kysymyspostausta varten.
 
 
 
Miten tämänkin nyt taas sitten aloittaisin. Päivä oli lähestulkoon kopio edeltävästään, tälläkertaa vain toisen ääripään ongelmilla. Saatiin siis tosiaan periaatteessa aivan ihana keli, aurinko paistoi ja oli melkein liiankin kuuma. Tämä fiksu kuvaaja otti oppia viimevuodesta ja käyttikin nyt vain olkaimetonta toppia, hyvä minä, nyt voi käyttää vielä kesämekkojakin ilman että rajat näkyvät!
 
Päivän onnistuneimmat kuvat taisivat tulla 80 cm luokasta, sekä parista viimeisestä luokasta. Normi kuvien lisäksi kuvailin huviksei paljon jalkojen laukkakuvia ja jalat esteenpäällä kuvia, sekä muuta vastaavaa jännää "muka taide kuvia". Näiden lisäksi toteutin vihdoin suunnitelmaani kuvata laajemmalla putkella aivan maan tasalta estettä, tämän tein 80 cm luokassa kun ykköseste oli sopivassa paikassa. Tosin olen tullut siihen tulokseen, että sellaisia kuvia varten tarvitsen minikolmijalan. Pitäisiköhän hankkia sellainen metsämäen kisoihin mennessä? Kamera nimittäin liikkuu ilman sitä niin paljon, että vain yksi noista kuvista oikeasti onnistui.
 
Nämäkin näyttäisivät iha erilaisilta okserilta kuvattuna ja isommilla esteillä. Pari pilveäkin kun tuonne taustalle saisi niin ah.
Tosiaan siis, tämän päivän ongelmana olivat hankalat kovat sivuvalot, joiden johdosta osa hevosta näyttää aivan mustalta ja onnistuin ylivalottamaan osan taustoista pahasti. Nämä valotukset taisivat tosin näyttää kameran näytöllä huomattavasti pahemmilta kuin nyt tietokoneella. Itse paikanpäällä olin aivan valmis, jälleen kerran, luopumaan leikistä ja pakkaamaan tavarat kotiin lähtöä varten. Onneksi kuintekin pysyin paikanpäällä, enemmän olisi harmittanut tuo kotiin lähtö. Kuitenkin kokonaisuudessaan eilinen taiis mennä paremmin.
 
Tein myös rohkean urheilun ja jälleen kerran säävätin itse noiden valkotasapainojen kanssa, ehkäpä ne jossain vaiheessa vielä opin. Ainakin tähän mennessä ovat tuntuneet auttavan hieman noihin sävyongelmiin. Tätä treenausta siis jatketaan.
 
KaKen hieno oma KaKe-este! Komean massiivisen näköinen.
 
 
Yksi päivän suosikkiesteitä, ja kuvia.
 
 
Parhaat olosuhteet olivat heti aamulla!
 
 
Ensiviikon viikonloppuna olisi sitten vuorrossa Metsämäen estekisat. Näitä onksin sitten jo odotettu, isoja luokkia, pari päivää ja ruohokenttä! Ai että kun sormet jo syyhyää pelkästä ajatuksesta, melkein ei odottaa malttaisi.