perjantai 31. tammikuuta 2014

Kuvauskalusto ja siihen toivotut lisät

8

Tavaraa, tavaraa ja tavaraa

Millaisella kalustolla minä liikuskelen ympäri maita ja mantuja? Toivottavasti tämä postaus selventää asiaa kuvauskalustoni suhteen. Loppuun kirjoittelen myös muutamia lisälaitteita, jotka olisivat kovasti toivelistalla joskus myöhemmin elämässä hankittavaksi.

Ensimmäisen järjestelmäkamerani sain vuonna 2009, se oli vanha ja käytetty Canon Eos D60. Tämä runko palveli minua vuoden/kaksi muutaman sigman putken kera, kunnes valitettavasti siihen tuli häikkää. Koska kamera oli niin vanha, ei siihen enää edes ollut varaosia saatavilla, jotenka se siirtyi eläkkeelle. Edelleen se kyllä on säästössä, en tosin tiedä miksi sitä vielä säästelen.

Tällähetkellä laukusta löytyy seuraavat välineet:
Canon Eos 50D - pääkäyttöisenä runkona. Tämän kanssa oli viimevuonna vähän ongelmia, jouduttiin vaihtamaan sekä suljin, että valotuskenno. Käytettynä tosin ostin, joten jonkinnäköistä korjaustarvetta osasinkin odottaa. Muuten aivan unelma runko omaan käyttöön, ainakin tällähetkellä.
Canon Eos 30D - D60 rungon hajotessa, tämä tuli korvaavaksi rungoksi. Nyt siirtynyt kevyempään käyttöön 50D:n tieltä. Silti tätäkin tulee yllättävän paljon käytettyä.
Canon EF 70-200mm f2.8 - Pääkäyttöisenä objektiivina hevoskuvauksen puolella. Tähän keräiltiin varoja hyvä tovi, mutta katunut en ole kertaakaan! Aivan mahtava putki, joka kattaa kyllä oman tarpeeni paremmin kuin hyvin.
Canon EF 40mm f2.8 STM - Perus käyttöön hankittu pikkuputki, monipuolinen kaveri. Kokonsa takia mukana aina ja kaikkialla.
Sigma EX 105mm f2.8 DG OS Macro 1:1 - Kameralaukun uusin tuttavuus, kunnolla ei vielä ole päästy testaamaan kaiken kiireen keskellä. Muutamia ideoita kuitenkin varastossa tämänkin varalle, katsotaan milloin näitä päästään toteuttamaan.

Vanhempiin, jo lähes käytöstä poistettuun kalustoon kuuluu:
Sigma 28-300mm f4.5-5.6 - Laadultaan tämä kaveri ei ollut niin huippu, mutta ajoi harjoitteluvaiheessa asiansa paremmin kuin hyvin.
Sigma 18-50mm f4.5-5.6 - Samaa kuin yllä. Joskus tämä on vieläkin peruskäytössä, mikäli tarvitaan toista jokapaikan putkea.

Muita varusteita:
Hama kolmijalka - Sillointällöin käytössä luontokuvauksen puolella. Varsinkin vähän hämärällä tämä on aivan lyömätön kaveri!
Hänhell kaukolaukaisin - Samaa aikaa Sigman macron kanssa hankittu. Suunnitelmia tälle löytyy hevoskuvauksenkin puolelta. Katsotaan miten tulee käymään.
UV filter - Canon 70-200 putken päässä, toimii pääasiassa linssiä suojaavasti (yhdestä kolahduksesta menee filteri eikä itse putki säpäleiksi), hieman värejä myös parantaen. Saman tyyppinen Uv suoja on myös vanhemman pikkusigman päässä.
LowePro kameralaukku - Hehtaarikokonen, mutta kyllä mahtuu! Erittäin erittäin kätevä kun pitää kantaa paljon tavaraa mukana.

Lisäksi löytyy epämääräinen määrä akkuja ja muistikortteja.

Haaveena saada vielä laukkuun jokin päivä:
- Minikolmijalka
- polttovälinmuuntaja, Canon extender 2x tai 1.4x
- Kunnollinen laajakulmaobjektiivi. Nämä vaan niin tolkuttoman kalliita, että menee varmaan vielä muutamia vuosia, ennen kuin semmoisen hankkimista kunnolla harkitsee.
- ND suodin
- Polarisaatio suodin
- Uutena, eikä käytettynä, ostettu runko. Mallia en rupea sanomaan, niitä kun tulee ja menee niin tiuhaan tahtiin.

Hankala sanoa mitään suurempaa, ne kaksi suurinta toivetta kun tuli hankittua ennen kuin tämän postauksen ehdin kirjoittamaan (macro ja kaukolaukaisin). Kyllä tuota tavaraa onkin kerääntynyt vuosien aikana! Välillä sitä miettii kuinka hullu voi olla, että tämmöisen määrän menee tavaraa hankkimaan ja rahaa käyttämään yhteen hulluun harrastukseen.

Näillä minä siis liikun. Milläs te pötkitte menemään? :)

tiistai 28. tammikuuta 2014

Kellään kokemuksia Canon Extender EF 2x III tai sen edeltäjästä?

0

Kuten se otsikossakin jo kuului, olisiko kenelläkään kokemuksia kyseisestä kapistuksesta tai sen edeltäjästä 2x II:sta? Mikäli kokemuksia myös Extender EF 1.4x III tai II kuulisin niitä mielelläni. Plussia, miinuksia, onko ollut hyödyllinen jne. Mikäli joltakulta löytyy myös vastaavia tuotteita canonille joltain eri merkiltä kertokaa ihmeessä kokemuksianne!

Tarkoituksena olisi hankkia jossain vaiheessa kyseisen tyyppinen kapine helpottamaan oikein suurilla kentillä kuvaamista (ypäjä, metsämäki, kemiö tms). Pieni etukäteisinfo olisi kuitenkin tarpeen, jotta saan tehtyä viimeisen päätöksen tarvitsenko sitä vai en.

Auttakaahan kuvaajaa kokemuksillanne, itsellä kun ei ole tuon tyyppisiä enne ollut edes testissä.

maanantai 27. tammikuuta 2014

Parhaimpia ottamiani kuvia IV - Tilannekuvat

6

Vai pitäisikö pikemminkin sanoa, kuvia jotka ovat jääneet mieleeni?

Tämän postaussarjan ideana on esitellä joitakin omasta mielestäni onnistuneimpia kuvia erikseen este- ja kouluratsastuksen puolelta, sekä parhaimistoa hupsis- sekä muista kuvista. Jokaisesta lajista tulee oma postauksensa. Näiden postausten kuvat ovat pääasiassa vuosilta 2012 ja 2013, vuodesta 2014 tehdään sitten taas aivan oma sarjansa. Onnistuneita kuvia (jopa parhaimmistoon kuuluvia) on hyvin todennäköisesti enemmänkin, jotkut ehkä jopa parempia kuin näissä postauksissa. Nämä kuvat ovat kuitenkin jääneet omaan mieleeni, ja siksi ne onnistuin myös löytämään.

Kuvissa vesileimat hieman vaihtelevat, ja suurimmassa osassa on kuvaisvujen vesileima. Ainoastaan niissä kuvissa, joita ei ole kuin blogin puolella on blogin leima. Kuvat saa klikkaamalla suuremmiksi.

Edltävät osiot: I - EsteetII - Kouluratsastus, III - Edustaen



















Viimeistä kuvaa vielä selventääkseni. Tilanteessa ei loppujenlopuksi käynyt kuinkaan. Kumpikaan, poni tai tyttö ei loukannut. Hyppy oli alkuun ihan siisti, mutta jalat vain menivät solmuun. Hurjuudestaan huolimatta, kaikki meni siis ihan hyvin, ja poni itseasiassa hyppäsi vielä seuraavan luokan (eikä ollut jälkeenpäinkään mitään ongelmaa)

Kuvia tuli aikasen monta.
Mikä oli tälläkertaa suosikkisi?

sunnuntai 26. tammikuuta 2014

Haastettuna!

0

Ida mokoma meni ja haastoi, pitänee siis tehdä.
Samaisen haasteen sain myös Roosalta, joten saatte vielä toisetkin 11 faktaa.

Säännöt:
1. Jokaisen haastetun pitää kertoa 11 asiaa itsestään
2. Pitää vastata haastajan 11 kysymykseen
3. Haastetun pitää keksiä 11 kysymystä uusille haastetuille
4. Haastetun tulee valita 11 bloggaajaa, joilla on alle 200 lukijaa
5. Haastetun tulee kertoa kenet on haastanut
6. Ei takaisin haastamista

HAASTAN: Kaikki tämän postauksen lukeneet! (kommentoikaa, mikäli taartutte haasteeseen :])


11. Kysymystä haastetuille:
1. Paras kuva sinusta hevosen kanssa? (kuva näytille)
2. Missä ja milloin aloitit ratsasuksen?
3. Kehen sinulle hyvin tärkeään ihmiseen olet tutustunut tallilla? 
4. Millainen olisi unelmiesi hevonen?
5. Valitse joku ratastuksen laji, miksi juuri se?
6. Suurin onnistumisesi ratsastuksen/hevosten kanssa?
7. Suosikki elokuvasi?
8. Vuoden suosikki hevostapahtumasi?
9. Mitä haluaisit hevosten kanssa vielä kokea?
10. Miksi aloit lukea haasteen antajan blogia?
11. Miksi tartuit tähän haasteeseen?

11 Asiaa minusta
1. Vietän tällähetkellä toista välivuottani, kouluun en siis ole vielä päässyt. Yliopistoon ollen pääasiassa hakemassa.
2. Olen kuitenkin määräaikaisessa työsuhteesa, eli hyvä tuuri on silti ollut läsnä.
3. Olen aina ajatellut, että oma hevonen ei ole minun juttuni ennen kouluun ja vakituiseen työpaikkaan pääsyä. Tämän jälkeen vasta saatetaan harkita asiaa.
4. Kuvaamisen ja ratsastuksen kannalta olen ana pieni perfektionisti. Mikään ei ole ikinä tarpeeksi hyvä.
5. Tarvittaessa saatan olla hyvinkin toimelias ja hoitaa yli viisikin asiaa päivän aikana (kun hommat kasaantuu). Muuten saatan olla aika laiskakin.
6. Minulta on muutamaan otteeseen kysytty olenko täysin suomalainen. Joku siskoni kaveri on myös kysynyt olenko adoptoitu :D
7. Itse en viihdy sitten ollenkaan kameran edessä, vaikka itse kuvaankin paljon.
8. Kokoan helposti paineita asioista, mille en sillähetkellä mahda mitään.
9. Kilpaileminen kiinnostaa, ja ei kiinnosta minua. Omalla tavallaan on hienoa testata, mihin ratsukkona pystyy. Toisaalta taas kuitenkin inhoan ideaa siitä että samalla kilpailen muita ratsukkoja vastaan, koska aina haluaisi kuitenkin pärjätä.
10. Estekilpailuissa on hauska seurata pitkällä aikavälillä miten joku ratsukko pärjää, tai jos poni/hevonen on myyty, miten se pärjää uuden kuskinsa kanssa. (niistä muutamista, mitkä oppii tunnistamaan jo ulkonäöltä)
11. Vaikka esteitä kuvaankin paljon, on omassa harrastamisessa aina kouluratsastus ollut se juttu.

11 Vastausta - Idan kysymykset

1. Mikä sai aloittamaan bloggaamisen?
- Alunperin minulla oli pelkästään kuvaamiseen liittyvä blogi tuon kuva.fi tunnukseni kautta, halusin kyetä laittamaan kisakuvista muutamia aina etukäteen esille ennen  kuin kaikki kuvat oli sivuille ladattu. Halusin kuitenkin enemmän säätövaraa mm. blogin ulkoasuun ja mahdollisuuden kirjoittaa välillä muustakin kuin kuvauskerroista, siitä se sitten lähti. Kunnon blogi luotiin.

2. Lempiponi? Tarkempaa esittelyä kiitos :)
- Tähän on todella, todella vaikea vastata. Sitä luulisi oman liikutusponin olevan kaikkein rakkain, ja omalla tavallaan se onkin. En kuitenkaan pysty monien ihanien seasta valitsemaan sitä yhtä. Sandro oli aikanaan aivan omaa luokkaansa, samoin ratsastuskouluponi belvedere kun sen oppi tuntemaan. Myös manu on "ikuinen kouluponini" ja Roni on tottakai pikku kulta. En siis yksinkertaisesti vain kykene vastaamaan tähän!

3. Ihannemies?
- Riippuu varmasti millaista ihannemiestä tässä haetaan ;) mutta tottakai tuo oma kulta on se rakkain ♥ (en yleensä sorru hymiöihin, sydämmiin tai hellittelynimiin julkisesti, mutta tässätapauksessa on kai pakko)

4. Ärsyttävin asia muissa ihmisissä?
- Välinpitämättömyys, haluttomuus tutustua kun et vielä ole kunnolla edes jutellut (=suora ihmisen torjuminen), tarpeeton kylmyys, jatkuva jatkuva turha draama.

5. Paras vuodenaika?
- Loppukevät, kesä, alkusyksy. Koska silloin pääsee eniten kuvaamaan! Talvella toki laskettelut ja muut ihanat asiat. Kaikki kuitenkin ihan jees omalla tavallaan.

6. Lempparivaatteet
- Ruskeat lökärit, musta toppi ja villasukat. Lyömätön yhdistelmä kotona!

7. Mikä susta tulee isona?
- En tiedä! Suuri lapsi? Tällähetkellä haku on päälle opettajaksi, lastentarhanopettajaksi, aineopettajaksi (biologia) tai kasvatustieteitä lukemaan. Vaihtoehtoja on monta, liikaa siis, ja itsellä ei tietoakaan mitä sitä oikeasti haluaa.

8. Parhaat asiat elämässä?
- (kalssinen) Poikaystävä, perhe, ystävät, kuvauskalustoni ja kuvaaminen, hevoset, ajatuksen juoksun vapaus, oma pieni (180L) akvaarioni.

9. Paras heppamuisto?
- Ne kaikki onnistumiset, kun kehitys on taas lähtenyt eteenpäin eikä enää junnattu paikoillaan. Tottakai ratsastusleirit aikoinaan, täyttä laukkaa maastossa vedellen kaverin entisellä ponilla ja kaveri toisella ponillaan perässä, se ainut kerta kun olen päässyt hevosta uittamaan.

10. Huonoin heppamuisto?
- Kuten arvata saattaa, se täysi paikoillaan junnaaminen, kun on valmis heittämään hanskat tiskiin ja lopettamaan koko homman. Todella, todella huonoja ei taida olla tai sitten ne on blogattu tietoisuudesta pois.

11. Miksi iipsu on maailman paras kääpiöotus?
- Koska iipsu koheltaa, on suloinen, luotettava, pirtsakka, eikä kyllä tallilla ole koskaan tylsää kun tämä tyttö on paikalla :D

11 vastausta - Roosan kysymykset

1. Mikä sai sinut aloittamaan bloggaamisen?
- kts. Idan kysymykset. Sama kysymys ja vastaus siellä

2. Jos joutuisit muuttamaan pois suomesta, mihin muuttaisit ja miksi?
- Paha kysymys, jonnekkin mahdollisimman samantyyppiseen paikkaan. Tykkään kun on selvät vuodenajat. 

3. Koko nimesi?
- Mäki Annika Marjatta

4. Mitä teet vapaa-ajallasi?
- Mikä vapaa-aika? Mistä sellaista saa? heppailuun, kuvajuttuihin, lasketteluun ja kavereitten kanssa olemiseen se pitkälti rajoittuu. Eikä kaikelle silti meinaa olla aina aikaa.

5. Millaisia unia näet?
- En nä unia! Ja ne harvat mitä joskus muistan ovat aina pahoja unia.

6. Tuletko helposti mustasukkaiseksi?
- Rippuu ihmisestä. Minulle hyvin tärkeistä, kyllä. Mutta yleensä tiedostan asian ja ajattelen, että nyt annat olla ja näin päästään tilanteesta ohitse. Opettelukysymys.

7. Pidätkö eläimistä?
- Pidän

8. Mitä toivot vuodelta 2014?
- Opiskelupaikkaa, kehitystä kuvaajana ja ratsastajana.

9. Teitkö uudenvuoden lupauksia, jos teit niin mitä?
- Ei, en tehnyt yhtäkään. En kuitenkaan saisi pidettyä sitä. Sitäpaitsi unohdin, että sellainenkin kuuluu tehdä.

10. Mistä unelmoit?
-Kyllä, niinkin klassisesta asiasta kuin tasaisesta ja onnellisesta elämästä. Unelmoin myös joskus olevani hyvä ratsastaja ja kuvaaja, ja ehkä osaavani jotain muutakin kuin hevoskuvaamista.

11. Missä paikkakunnlla olet syntynyt?
- Turussahan minä.



torstai 23. tammikuuta 2014

Rautatangosta muovitanko

0

Päivän tavoite: taipuu, taipuu, taipuuuuuu.

Itse en näissä kuvissa ratsasta. Ja kuvasta tuli taas ihme matta? mitä tuo blogger oikein puuhaa..


Volnanen, mamma mammutti, pääsi tänään kanssani hiukan liikkeelle. Toivottavasti ei tammalle kovin kamalat traumat jääneet, sillä ensi viikolla kiipeän kahteen otteeseen vielä tyttösen selkään. Volnan oma omistaja ei tosiaan pääse pariin viikkoon sen kanssa puuhaamaan, joten parin muun tytön kanssa hoidetaan tamman liikutus tänä aikana. 
 
Päivän tavoite oli yksinkertainen, saada tuota "pientä" rautatangon kaltaista kaveria taivuteltua vähän notkeammaksi. Tällä kertaa itseasiassa, jopa hieman onnistuen. Eihän tuosta mikään maailman letkein tietenkään tullut, tuommoisen parikymppisen kanssa saa aika paljon pidempijaksoisesti töitä tehdä ennen kuin rupee jokakerta kunnolla letkeytymään.

Aloitettiin pitkillä käyntitehtävillä. Ensin kahdeksikkoa taivutellen, jotta saadaan molempia suuntia vähän auki. Kun mamma alkoi tässä tuntua suht hyvältä, ja vähän jo vetreytyneeltä vaihdettiin tehtävää. Kahdeksikon jälkeen aloin tulla pohkeenväistöä pitkältä sivulta keskihalkaisijaa kohti, jonka jälkeen päädyssä voltti jolta jatkettiin avotaivutusmaisesti seuraavalle pitkälle sivulle ja sitä jonkin matkaa. Ja tosiaan avotaivutusmaisesti, enhän minäkään nyt mitään täydellisiä avoja osaa tehdä, mutta sinnepän ja joutui mammakin vähän miettimään mitä teki.

Ravissa oikeastaan aika samat jutut, jälleen kahdeksikolle, ja kun alkoi tuntua mukavammalta pohkeenväistötehtävälle. Muutamaan otteeseen otettiin pari temmonlisäystäkin (tai ainakin sellaisien yrityksiä), saatiinpahan eteenpäin pyytävä pohje kunnolla läpi. Pohjan kunnon takia laukkaa ei oikeastaan otettu, mielenvirkistykseksi molempiin suuntiin muutama kierros.

Päivän tavoite saavutettu? Itseasiassa yllättävän hyvin. Volna alkoi taipua kankeuteensa nähden lämmetessään aika mukavasti, vasemmalle tosin huonommin kuin oikealle. Vasempaan kierrokseen tehtiinkin sitten jonkin verran enemmän tasaisemman tilanteen saavuttamiseksi, ja tuntui tekniikka auttavan. Mukavahan tuota on ratsastella, vähän kuntoa lisää ja siitä tulee vanhuusvuosinaankin oikein kiva harrastepeli! Odottelen jo seuraavaa selkäänkiipeämis kertaa.

Tältä näyttää siis Volna
 
 

keskiviikko 22. tammikuuta 2014

Saikkuilua

0

Syy miksi ette ole kuulleet Idasta hetkeen.

Tosiaan, viimeviikoilla on ollut tarkoituksena mennä idan kanssa kahtiin valmennuksiin, ja ratsastella muutamia kertoja itsenäisesti. Kuten otsikosta voi kuitenkin päätellä, tämä ei ole ihan onnistunut. 

Pari viikkoa sitten minun piti osallistua valmennukseen Idan kanssa, lopputuloksena se että olin ratsastuskoulun ponin kanssa kyseisessä valkussa. Tämä siitä syystä, että ida oli saanut vähänaikaa sitten rokotteet, joiden mukana oli jäykkäkouristusrokote ja tyttö oli sitten siihen reagoinut. Kaulaan kasvoi kämmenen kokoinen patti, ei tosin korkea, mutta kämmenen levyinen ja ell. sanoi että muutamia päiviä lepoja ennen kuin taas liikutukseen. No tämän jälkeen iski sitten paukkupakkaset tännekin päin suomea ja pollen kanssa olisi voinut vain kävellä, kun se oli niin pitkään seisonut, joten omistajan kanssa yhteistuumin päätettiin siinä jättää joku kerta välistä. Turha molempia siellä palelluttaa.

No nyt päästiin sitten tälläviikolla kerran selkään (joku muu ratsastaja toki käynyt aijeimmin), hepo täynnä energiaa ja menikin hyvän aikaa kuulon saamisessa takaisin. Pääasiassa päästiin käynti ja ravityöskentelyä tekemään, kentän takia laukkaa ei voitu ottaa. Mukavastikuitenkin loppujenlopuksi tuli Ida kuulolle. Tarkoituksena olikin mennä nyt lauantaina uudestaan selkään ja sunnuntaina valmennukseen.

Äskeen sain kuitenkin soitin omistajalta, Ida on telonut silmänsä. Se on sen hamassa nuoruudessaan kerran ennenkin telonut, silloin pahemmin, mutta eipä se nytkään kivalta kuulostanut. Onnistunut ilmeisesti jotenkin hinkkaamaan silmäänsä kolme pientä reikää sinne jonnekkin takaosaan, naama turvoksissa ja silmä tottakai kipeä. Elikkä liikutuskieltoa jälleen. Eläinlääkäri tulee perjantaina taas käymään ja katosmaan silmän tilaa, nyt sitä hoidetaan joka toinen tunti tiputtamalla silmään jotain ainetta. Huomenna menen itse tallille ratsastamaan erään toisen hevosen, Volnan (jos joku perniöläinen blogia lukee, niin varmaan tunnistaa), ja samalla sitten moikkaamaan Idaa ja kyselemään vähän lisätietoja. Katsotaan nyt kuinka kauan tämä saikku taas kestää, ja kuinka keskittymiskyvytön ratsu meillä on alla kun liikkumaan saa taas lähteä. No eiköhän se siitä, ainakin energiaa on.

tiistai 21. tammikuuta 2014

Ulkoasu aivan uusiksi

10

Pitkän, pitkän väännön jälkeen se on vihdoin ja viimein melkein sellainen kun haluan!


Huhhuh, mikä suoritus minulta! Muutamien tuntien väännön jälkeen olen vihdoin saanut tämän blogin ulkoasusta sen tyyppisen, kuin olen sen halunnut olevan. Vaati kärsivällisyyttä ja pientä koodaamista, mihin löytyy onneksi paljon apua netistä. Muutenhan tästä ei mitään olisi tullutkaan.

Kuten huomaatte, itse bannerin kuvat eivät ole vaihtuneet, vähän vain muokkasin sen tyyliä. Lisäksi on tapahtunut paljon pikkumuutoksia linkkien, sivujen ja blogin asettelun kannalta. Kaikki hyvin pieniä, mutta minulle merkittäviä muutoksia. Pienen pientä hienosäätöä tulen varmasti tekemään sitämukaa kun omaan silmään paranneltavaa löytyy ja saan luotua tarpeellisia koodeja. (enkä muuten vieläkään ole ehtinyt tekemään "muiden mainitsemisen arvoisten hevosten" - sivulle yhtikäs mitään.. no ehkä ajallaan.)

Miten mahtoi ulkoasun muutos onnistua?
Kommentteja ja parannusehdotuksia saa laittaa tulemaan, varsinkin mikäli jokin ei toimi.

sunnuntai 19. tammikuuta 2014

Kesää odotellen, suunnitelmia tehden

4

Joku saattaa pitää hulluna, kun nyt jo suunnittelee kesän viikonloput täyteen?


Pitkästä aikaa päädyin katselemaan kipan puolelle, ja mitä siellä näenkään! Ensi kesän kisojen pivämääriä on alettu laittaa esille. No minäpä reippaana tyttönä tottakai bongasin ja laittelin esille kuvauskalenterin puolelle kaikki lähikisat, minne olisi tarkoituksena sitten kesällä lähteä. Tietenkään kipassakaan ei kaikkea vielä ole, joten täydennystä odotellessa. Muutamat TR:n kisat, RR:n kisat ja jotkut PaRa:n kisat siellä taisivat olla.

Kaikki ylöslaitetut kisat ovat korkeintaan aluekisoja. Kansallisten puoleltahan sitä löytyisi jo vaikka mitä herkkuja, kuten Tampere Dressage Festival, Jumping Ypäjä ja Kemiö (kemiön kisat kyllä itseasiassa laitoin kalenteriin..), jotain Salon kisoja ja vaikka mitä muuta. Näitä ei kuitenkaan omaan suunnitelmaan uskalla sisällyttää, ainakaan vielä, kun ovat suurimmaksi osaksi vähän kauempana. Vaikka haave olisi suuri päästä, varsinkin koulukisoihin, katsomaan ja kuvaamaan vähän korkeampia luokkia.

Viimevuonnahan, erinäisistä pienistä syistä, jäi aika paljon hyviä kisoja kiertämättä. Kuten esimerkiksi Turun aluekoulukisat, ja joitain estekisoja sieltä täältä. Nyt tänä vuonna olisi tarkoituksena kuitenki päästä mahdollisimman moneen paikkaan. Ajattelin myös testata, miten mahtaisi käydä jos en laittaisikaan kuvia enää raakadatana esille, vaan käsittelisin jokaisen esille menevän kuvan. Aikaahan siinä menisi kauemmin, mutta olisipahan parempilaatuisia otoksia esillä, eikä tarvitsisi joka kuvassa jotain pikkuvirheitä häpeillä. Samalla tulisi rankattua läpi vain ne kaikkein parhaat, ja "huonompia otoksia" lipsahtelisi vähemmän läpi. Tänä vuonna meinasin muutenkin panostaa enemmän laatuun kuin määrään, jotenka eikös tuo sopisi matkaan aika hyvin.

Nyt vain hirmuinen odotus kesää kohti. Pian päästään taas kameranvarteen heilumaan!
Kuvaaja kiittää ja kumartaa innoissaan.


torstai 16. tammikuuta 2014

Millaisen tilannekuvan voi mielestäni julkaista

10

Varoitan jo etukäteen, tämä teksti on hyvin pitkä.
kaikki tässä postauksessa julkaistavat kuvat ovat jo kertaalleen olleet blogissa esillä.



Tilannekuvista ollaan montaa mieltä, osa rakastaa niitä ja pitää niitä hauskoina, osa ei pidä ollenkaan ja saattaa kokea ne jopa loukkaaviksi. Millaisen tilannekuvan sitten voi julkaista, taikka laittaa esille omaan kuvagalleriaansa? Monelta kantilta katsottuna se on hankala kysymys ja vaatii myös kuvaajalta paljon itse tilanteen tulkintaa. Tässä postauksessa valotan omaa mielipidettäni koko asiasta. Millainen on mielestäni hyvä tilannekuva ja mikä ylipäätään on tilannekuva.

Heti alkuun voin varmasti sanoa, että itse en ole ollenkaan tilannekuvavastainen ihminen. Itseasiassa hyppisin varmasti riemusta, jos joku minusta joskus kunnollisen tilannekuvan saisi. Yleensä vain ei ole omissa touhuissa kuvaajaa mukana, eikä itseasiassa noita hupsis-kuvia paljoa tule.

Omasta mielestäni, jotta koko kuvasotkua pystyy edes avaamaan, täytyy ensin tietää millainen on tilannekuva. Hyvä tilannekuva heijastaa sen hetkistä tapahtumaa kertomatta hevosen/ratsukon/ratsastajan tasosta mitään. Tämä täytyy mielestäni aina muistaa jokaisen kuvan kohdalla.  Jokainen epäonnistumiskuva ei ole hyvä tilannekuva. Mielestäni pahat epäonnistumiskuvat ja tilannekuvat pitäisi erottaa toisistaan, joka onkin sitten hankalaa, mihin nimittäin vetää se harmaankultainen raja. Lisäksi vielä, jotta tällainen hupsis-kuvasikin kutsuttu kuva olisi hyvä, täytyy sen olla jotenkin eroava muista. Siinäkin kuvakulman ja ajoituksen täytyy olla kohdillaan, mikä tekeekin niiden ottamisesta aina välillä hyvinkin tuurinkauppaa.


Miten sitten erottaa tilannekuva ja paha epäonnistuiskuva? Hyvä punainen lanka on mielestäni siinä, kun kumpaakaan (ei hevosta eikä ratsastajaa) satu pahasti. Tästä sitten voidaan lähteä soveltamaan. Myös molmpien ratuskon osapuolien ilmeitä kannattaa tarkkailla, mikäli ne ovat todella epäedustavia, älä julkaise kuvaa.  Rajaahan tähän on kuitenkin vaikea vetää, helpointa ne on käydä erilaisten hyvin klassisten tapausten kautta.

Omasta mielestäni ei myöskään kannat lähes ikinä julkaista koko sarjaa tilanteesta! Valitse kuvista se yksi paras asentojen, rajausten jne. pohjalta. Se tekee omasta mielestäni kuvasta mielenkiintoisemman, ja usein ratsukkokin näyttää tilanteessa tyylikkäämmältä. Pystyt hallitsemaan kuvan ulosantia paremmin.

Tapaus 1 - Esteradalla, huonot hypyt
- Hevonen tulee huonoon paikkaan, ratsastaja jää jälkeen hypyssä ja näyttää siltä kuin vetäisi suusta. Klassinen sattuma estekisoissa, mistä harvemmin saa hyvää kuvaa. Yleensä näyttää vain siltä, että molemmat kärsivät. Yleensä hevosen korvat niskassa kiinni, ilme irvistävä ja silmät suurina. Tällainen ei ole omaan käsitykseeni hyvä sattumus-kuva.
- Ylempi tarina hiukan muunneltuna. Hevonen lähtee hyppyyn jostain syystä hieman liian kaukaa, ratsastaja pääsee lähes mukaan, hevonen venyttää erujalkojaan lähes lentokonemaisesti eteenpäin, korvat kuitenkin hörössä ja iloisella ilmeellä. Tästä taas voi saada hauskan tilannekuvan, nimenomaan hevosen ilmeen takia.
Näissä kaikki on kiinni hevosen ilmeestä ja fiiliksestä kuvassa, mikäli fiilis on positiivinen ja yritteliäs, voi kuva olla hyvä tilannekuva. Mikäli kaikkien ilme on kärsivä, kuva on mahdollisimman epäedustava.


Tapaus 2 - Esteradalla, kieltäytymiset
Jos ihan totta puhutaan, pelkästä kiellosta otettu kuva (missä hevonen vain pysähtyy esteen eteen), on tylsä. Voisin väittää, että jokainen kieltää joskus ainakin kerran. Siksi kielto kuvissa täytyy olla jotakin erilaista, mutta siksi niiden julkaisussa täytyy myös olla tarkka itse tapahtumapaikalla ja katsoa, mitä kiellon jälkeen tapahtuu.
- Mikäli hevonen kieltää esteen sekaan, katso mitä tapahtuu jälkeen. Mikäli eläin loukkaantuu, en itse menisi kuvaa julkaisemaan.  Mikäli rastukko jatkaa radan loppuun, katson jälkeenpäin miltä kuva näyttää. Jos kuvassa on jotain erityistä (hauskan näköisesti lentävät puomit, hiekkaa, vettä tms) tai se on muuten mielenkiintoisen näköinen saatan julkaista sen, mikäli se täyttää muut hyvän kuvan kriteerit valotusten ja ajoitusten osalta. Harkitse ainakin kaksi kertaa kuvan julkaisemista, mikäli ratsukko kaatuu, ellet tunne ratsukkoa ja tiedä miten suhtautuvat asiaan.


Tapaus 3 - Putoamiset
Jos ratsastaja putoaa, katso aina ensin käveleekö hän omin jaloin pois kentältä! Mikäli sattuu paha tapaturma, en itse ikinä julkaise kuvaa. Tämä on suurin ohjenuorani ja se pysyy. Jos vahinko sattuu, ei kuvaa julkaista.
- Jostain syystä ratsastaja putoaa hyvin rajusti ja näyttää että molempia sattuu pahasti. Varsinkin jo ratsastaja on jo maassa saakka, saattaa näyttää siltä kuin ohjista revittäisiin, tai muuten kivuliaalta. tällaista kuvaa on harvemmin kenenkään kiva katsoa
- Ratsataja putoaa ja onnistut saamaan kuvan ilmassa. Yleensä tällaisessa kohtaa ohjat roikkuvat, hevosella voi olla hämmentynyt ilme. Nämä kuvat näyttävät yleensä tyylikkäämmiltä, ja tippuiskuvissa onkin helppo kontrolloida nimenomaan ajoituksen kanssa kuvan fiilistä. 
Muistakaahan, että hurja ja kivulias ovat eri asiat!


Tapaus 4 - pukittamiset/pystyynnousut/ryöstämiset/sivuaskeleet
- Perus pukkittamiset/pystyynnousut saattavat hevosen usein huonon kätöksen valoon, joten yleensä jätän tämän tyyppiset laskuista. Sitten vasta jos pukki on erityisen suuri (kaikki jalat ilmassa tms.) tai pystyynnousuun saa erikoisemman kuvakulman saatan harkita kuvan julkaisua. Myös hyvin erikoinen tilanne vaikuttaa, tai tilanteen hauskuus. Sen enempää en noista osaa sanoa. Näitä kuvia itselläni ei taida kamalasti edes olla.
Sivuaskeleissa taas on harvemmin mitään pahaa, yleensä ne ovat vain huvittavan näköisiä. Ryöstämisissä taas itse tarkkailen jälleen tilanteen vakavuutta ja peilaan sitä kuvan onnistumiseen.


Usein olen lukenut ehdotuksia, että ratsukoilta käytäisiin kysymässä lupa kuvien julkaisuun. Ihannetilanteessahan kuvaaja pystyy kysymään ratsastajalta, saako hän kuvan julkaista (tai mitä mieltä ratsastaja on asiasta). Kisoissa kuvatessa tämä on kuitenkin hyvin usein täysi mahdottomuus, eikä kuvaajan edes ole mitään järkeä juosta jokaisen ratsukon perässä. Siksi kannattaa käyttää omaa järkeä ja silmää kuvien kanssa, ja olla valmis pyydettäessä poistamaan joku tietty kuva. Antaa usein itsestäkin kuvaajana paremman vaikutelman. On vain paljon fiksumpaa poistaa kuva ratsastajan niin halutessa, kuin vedota omaan julkaisuoikeuteen kuvasta. Jää kaikille parempi mieli.

Myös myytävistä hevosista julkaistuista tilannekuvista on puhuttu. Tämä on omaan korvaani suht turha aihe, sillä hyvin todennäköisesti jokainen hevonen myydään joskus, ja jokaisen hevosen kanssa sattuu ja tapahtuu. Mikäli siis myytävistä hevosista ei saisi julkaista tilannekuvia, ei yhdestäkään hevosesta saisi yhtäkään sattumuskuvaa julkaista. On myös omasta mielestäni hyvä tiedostaa, ettei ole (ainakaan tietääkseni) olemassa hevosta, jonka kanssa ei minkäännäköistä tilannetta ole ikinä koettu.

Lopuksi vielä sekavan tekstin jälkeen lyhyt tiivistys.
Minun mielestäni hyvä tilannekuva:
- Kuvaa vain kyseistä yksittäistä tilannetta
- Ei ole turhan epäedustava ratsukoa kohtaan (ei siis liian rajuja repimisiä tms.)
- Kuvan ulkopuolella ratsukolle ei ole sattunut mitään vakavampaa
- Kuva täyttää muuten hyvän kuvan kriteerit valotuksiltaan, ajoituksiltaan ja rajauksiltaan (tietenkin nämä ovat makuasioita)
- Kuvassa on jotain mielenkiintoista, se ei ole pelkkä kielto tai huono hyppy

Huonossa tilannekuvassa taas
- Ratsukon molemmat osapuolet selvästi kärsivät
- Rajut hevosen ilmeet eivät kuulu edes tilannekuviin (Irvistykset, silmien muljauttelut jne. Hassut ilmeet ja huumorikuvat ovat asia erikseen)
- Tilanne on ollut jommalle kummalle selvästi hyvin vaarallinen/tapahtumapaikalla jompikumpi on loukkaantunut
- Hevosen protestit ratsastajaa vastaan eivät ole tilannekuvan aiheita
- Kuvan fiilis on täysin negatiivinen, ja sitä on inhottava katsoa.

Ja muistakaa, tilannekuvan ei ole ikinä tarkoitus arvostella ratsukkoa. Siinä tilanteessa voisi olla kuka tahansa, ja kuva voisi olla katsojan mielestä hauska. Niitä ei saa katsella liian tosissaan, vaan huumorilasit silmillä. Suraavan kerran tilannekuvia katsoessasi koita siis laittaa mielikuvitukselliset huumorilasit päähäsi ja katso mitä tapahtuu!

Keskustelua saa toki jatkaa vaikka kommenttikentässä.
Muistakaa, että tämä on vain minun mielipiteeni!
Mikäli kysyttävää tulee mieleen, vastaan mielelläni. Rohkeasti vain asia esiin.

keskiviikko 15. tammikuuta 2014

Parhaimpia ottamiani kuvia III - edustaen

4

Vai pitäisikö pikemminkin sanoa, kuvia jotka ovat jääneet mieleeni?

Tämän postaussarjan ideana on esitellä joitakin omasta mielestäni onnistuneimpia kuvia erikseen este- ja kouluratsastuksen puolelta, sekä parhaimistoa hupsis- sekä muista kuvista. Jokaisesta lajista tulee oma postauksensa. Näiden postausten kuvat ovat pääasiassa vuosilta 2012 ja 2013, vuodesta 2014 tehdään sitten taas aivan oma sarjansa. Onnistuneita kuvia (jopa parhaimmistoon kuuluvia) on hyvin todennäköisesti enemmänkin, jotkut ehkä jopa parempia kuin näissä postauksissa. Nämä kuvat ovat kuitenkin jääneet omaan mieleeni, ja siksi ne onnistuin myös löytämään.

Kuvissa vesileimat hieman vaihtelevat, ja suurimmassa osassa on kuvaisvujen vesileima. Ainoastaan niissä kuvissa, joita ei ole kuin blogin puolella on blogin leima. Kuvat saa klikkaamalla suuremmiksi.

Edltävät osiot: I - Esteet, II - Kouluratsastus,

2013

2011

2013
2013

2013

2013

2011 tamma ja varsansa

2010 Kaarina, Knapstrupper kåringista.

2010 Shettiksiä vermosta ja loimaan näyttelyistä.


2011 Somerolta.


2010, Vermon poninäyttelystä. Se ainut kerta kun siellä olen ollut. Mahtavia poneja, harmi että kuvailija oli vasta aloittanut siloin.

Näyttelyissä on tullut käytyä yleensäkkin todella vähän, samoin edustuskuvien ottaminen jäänyt vähemmälle. Tässäkin asiassa pitäisi varmasti koittaa kunnostautua? Jospa sitä jotkut näyttelyt koittaisi bongata tuon 2014 puolella, taikka kysellä tuttujen hevosia harjoitusmalleiksi.

Jälleen kerran saa heitellä mielipiteitä. 
Mikä kuvista oli omasta mielestäsi kivoin?

maanantai 13. tammikuuta 2014

Millaisen tilannekuvan voi mielestänne julkaista?

6

Otsikossahan tuo kysymys jo tuli. Ajattelin itsekkin pohdiskella ikuista riitelyn aihetta tilannekuvista, niiden ottamisesta ja julkaisusta. Ennen blogikirjoituksen tekemistä haluaisin kuitenkin kuulla teidänkin mielipiteenne asiasta. Mitä mieltä olette tilannekuvista? Minkälaisia tilannekuvia voi mielestänne julkaista, mitä pitäisi jättää julkaisematta vai oletteko täysin tilannekuvia vastaan? Mikä on mielestäsi hyvä/huono tilannekuva? Sana on vapaa ja mielenkiinnolla odottelen kommenttejanne asiaan.

Nyt saa ottaa kantaa tunnepohjalta, siltä minäkin aijon kirjoittaa.


sunnuntai 12. tammikuuta 2014

Parhaimpia ottamiani kuvia II - kouluratsastus

4

Vai pitäisikö pikemminkin sanoa, kuvia jotka ovat jääneet mieleeni?

Tämän postaussarjan ideana on esitellä joitakin omasta mielestäni onnistuneimpia kuvia erikseen este- ja kouluratsastuksen puolelta, sekä parhaimistoa hupsis- sekä muista kuvista. Jokaisesta lajista tulee oma postauksensa. Näiden postausten kuvat ovat pääasiassa vuosilta 2012 ja 2013, vuodesta 2014 tehdään sitten taas aivan oma sarjansa. Onnistuneita kuvia (jopa parhaimmistoon kuuluvia) on hyvin todennäköisesti enemmänkin, jotkut ehkä jopa parempia kuin näissä postauksissa. Nämä kuvat ovat kuitenkin jääneet omaan mieleeni, ja siksi ne onnistuin myös löytämään.

Kuvissa vesileimat hieman vaihtelevat, ja suurimmassa osassa on kuvaisvujen vesileima. Ainoastaan niissä kuvissa, joita ei ole kuin blogin puolella on blogin leima. Kuvat saa klikkaamalla suuremmiksi.

Edltävät osiot: I - Esteet

Vuosi 2013 ei ollut minulle kouluratsastuksen vuotta, lähestulkoon missään koulukisoissa en käynyt. Suurin osa kuvista on siis vuodelta 2012.


2012 Ypäjä. Ensimmäisiä kertojani, kun ypäjällä kävin ja vielä poniderbyjen yhteydessä. Niin paljon kaikkea kaikkialla, ja kaikkea olisi halunnut ehtiä kuvaamaan. Tämä kuitenkin yksi sen päivän suosikeista. Pätee sekä ylempään, että alempaan kuvaan.



2012 Turku. Ensimmäistä kertaa kuvaamassa koulua artukaisissa. Ajoitukset ei mennyt ihan kohdilleen koko kertana, mutta tämä hevonen jäi mieleeni. Oli se vaan niin upea.


Harvinaista kuvaa vuodelta 2013 (Littoinen), jopa koulukisakuvia. Harjoituskisoista, mutta kuvassa oli kiva fiilis. Ratsastajakin kerrankin hymyilee kouluradalla.Näissä kisoissa taisin itsekkin olla hevosen selässä, mutta ei siitä sen enempää.



2012, Rusko. Ensimmäisiä koulukisoja kuvaamassa uudella (nykyäänkin käytössä) olevalla putkella. Ensimmäiset kisat, joissa olin jopa tyytyväinen osaan kuvista. Erityisesti muistan tuon keskellä olevan kimon, se tuntui paikanpäällä olevan aivan omaa luokkaansa, mikä joustava liike! Alimman kuvan friisiläisen muistan myös oikein hyvin, erottui paikalla joukosta selvästi ja olikin huiman näyttävä.


2011 Metsämäki. Muistan kuvan, koska se on varmasti ainoa laukanvaihtokuvani. Ei varmasti sellaisena mikään huima, mutta tottakai tämmöisen muistaa!


Ja tottakai kermana kakun päällä Metsämäestä 2011 Kur näytös. Kaksi aivan mahtavan upeaa hevosta, sen tason ratsastusta en olekkaa sitten sen jälkeen enää nähnytkään, vaikkka haaveena olisi nähdä ja kuvatakkin. Kuvassa suoritetaan piruettia yhdellä kädellä, huiman näköistä ja olin ällistynyt kun onnistuin jopa kuvaamaan sitä (vaikken ehkä ihan optimaalisesta kohtaa) niin, että kuvan hevosen tunnistaa tekevän piruettia!

Toivotaan nyt, että vuosi 2014 olisi kouluratsastuksen puolelta antoisampi. Mikäli täällä Turussa päin ei ole isoja koulukisoja, niin jos sitä pääsisi sitten lähtemään muualle sellaisia katsomaan.

Mikä tälläkertaa mahtoi olla suosikkinne?