sunnuntai 2. maaliskuuta 2014

Kuvausvinkkejä III Perusasetukset, osa 1 välttämättömyydet kuntoon

4

Ennen kuin rupeat säätämään puoliautomaattisilla ja täysautomaattisella tilalla, suosittelen kuvaamaan muutamia kertoja täysin automaattisella ohjelmalla. (mikäli olet siis juuri aloittelemassa, ehkä saaneena ensimmäisen järjestelmäkamerasi) Pistä mieleen tilanne, minkä tyyppinen valo siellä oli, ja myöhemmin katso kuvan exif- tiedoista millaisia asetuksia (aukon, suljinajan, iso-arvon) kamera on sinulle antanut ja vertaa niitä siihen miltä kuva näyttää. Näin saat vähän ideaa, minkä tyyppisiä asetuksia voisit lähteä koittamaan, ja voit peilata niitä siihen kun itse valitset valotuksia.

Tässä perusasetusten ykkösosassa käydään läpi asioita, joita sinun täytyy tietää, jotta voit ruveta säätämään eri asetusten kanssa. Kakkososassa tulee suorempia vinkkejä itse asetuksiin.

Huomatkaa, että esimerkkikuvat ova omista rungoistani. Teillä vastaavat luvut voivat näkyä mm. samalla näytöllä, jossa kuvat näkyvät kamerassa.

                 ~ 1. Ymmärrä aukko, suljinaika ja Iso-arvo ~              


Tämä on oman osaamiseni peruskolmikko, jotka kaikki liittyvät toisiinsa. Muuttamalla yhtä, vaikutat toiseen. Ennen kuin kykenet itse muuttelemaan asetuksia tai soveltamaan niitä, täytyy sinun ymmärtää mitä nämä kolme ovat ja miten ne toimivat. Näiden avulla pääasiassa valotat kuvan. Koitan selittää nämä mahdolllisimman yksinkertaisesti, niin kuin minä olen ne ymmärtänyt. Sinun ei tarvitse tietää mitä meinataan kennolla, peileillä tms. kameran sisässä olevilla järjestelmillä, koitan pitää tämän mahdollisimman yksinkertaisena ja vähätermisenä, jotta mahdollisimman monella on eväät ymmärtää suurpiirteisesti nämä muutamat perusasiat.

            1.1 Mikä aukko?

Aukko (f-luku), ilmoittaa sinulle kuinka paljon valoa pääsee kameraan sisälle. Mitä suurempi on aukkosi, sitä enemmän kameraan pääsee valoa ja sitä hämärämmässä kykenet kuvaamaan (eli sitä valoisamman kuvan kamera kykenee luomaan). Kun aukkoa taas pienennetään, pääsee kameraan vähemmän valoa, mikä taas auttaa hyvin kirkkailla keleillä saamaan tasapainoisempia kuvia. Selkeää eikö?

Valon tulon lisäksi aukon arvo vaikuttaa kuvan syväterävyyteen. Eli siihen kuinka laaja alue kuvasta syvyyssuunnassa tarkentuu. Näin yksinkertaistettuna, matalalla syväterävyysalueela saat taustan "sumenemaan", korkeammalla syväterävyyselueella taas saat kuvan kohteen lisäksi myös taustan teräväksi. Syväterävyysalueet ovat aukkoihin sidoksissa seuraavalla tavalla: mitä suurempi aukko, sitä pienempi syväterävyysalue. Pienempi aukko taas antaa laajemman syväterävyysalueen.

Huomaa, että aukon arvo ei ole kameran rungosta kiinni. On objektiivistasi kiinni, mitkä aukon arvot sinun on mahdollista asettaa. Yleensä objektiiveissa ilmoitetaan suurin mahdollinen aukon arvo ja aukon arvoa kuvataan kirjaimella f, jonka edestä suurin arvo löytyy. Esimerkiksi f2.8 (suurin aukon arvo pysyy vakiona koko polttovälialueen) tai f4.5-5.6 (suurin aukon arvo muuttuu polttoväliä kasvattaessa, eli zoomatessa)

Kaksi paikkaa, josta voit tarkistaa objektiivisi suurimman aukon. Ensin tulee polttoväli (minulla 40 mm ja 70-200 mm) jonka jälkeen tulee aukko (edessä tuo 1:, teidän ei siitä välttämättä tarvitse välittää) Molemmisa minulla on 2.8 suurimpana aukkona.

Aukon lukuarvot menevät seuraavasti:
- Mitä suurempi aukko, sitä pienempi aukon luku.
Esimerkiksi: arvo f2.8 on suuri aukon arvo ja se päästää paljon valoa sisään.
Sisältää matalan syväterävyysalueen.

Tässä aukon arvona f4


- Mitä pienempi aukko, sitä suurempi aukon luku.
Esimerkiksi: arvo f22 on pieni aukon arvo ja se päästää vähän valoa sisään
Sisältää laajan syväterävyysalueen.

Aukon arvona on siis f22

 

            1.2 Mikä suljinaika?

Suljinaika on yksinkertaisesti kuvanottonopeus, kuinka kauan valoa päästetään kameran sisälle. Mitä hitaampi on suljinaika, sitä kauemmin valoa pääsee kameraan, mutta samalla sitä riskialttiimpi kuva on tärähdyksille ja heilahduksille. Mitä nopeampi on suljinaika, sitä vähemmän aikaa valoa pääsee kameraan sisään, mutta samalla kuva ei ole niin altis tärähtämiselle. Suljinaika mitataan pääasiana jonain osana sekunttia, hitaimmat suljinajat tosin voivat olla myös usean sekunnin mittaisa, mutta kun haluat pysäyttää liikkeen et tällaista mahdollisuutta tarvitse.

Suljinaika on usein merkattuna esimerkiksi seuraavalla lailla 1/1000, 1/500, 1/250, 1/50 jne. Eli ensimmäinen  lausutaan yksi tuhannesosa sekunttia, seuraava yksi viidessadasosa sekunttia jne. Pääasiassa liikkeen pysäyttääksesi tarvitset vähintään 1/200 suljinajan (ei ole absoluuttinen, tämä on oma arvioni noin suurinpiirtein), mutta tämäkin on jo sinä rajoilla ja on välillä hyvin altis käden tärähdyksille. Vähemmälläkin tosin voi onnistua. Ulkona hyvässä valossa kuvatessa suljinajat ovat yleensä siellä 1/1000 kieppeillä, joskus 1/500 ja toisinaan 1/1500.

Kamerassa (ainakin omassani), suljinaika merkataan pääasiassa ilman tuota murtolukua. Elikkä 1/1000 on kamerassa vain 1000. Samoin 1/50 on 50 jne. Kun valotuksellisesti mennään kokonaisiin sekuntteihin tulee heittomerkkejä sekunttien perään. Esim 8" meinaa kahdeksaa sekunttia.

Suljinaika näkyy minulla vasemmalla. Arvona on tällähekellä 1/1000

            1.3 Mikä Iso-arvo?

Iso-arvo on sama kuin kameran valoherkkyys, eli kuinka herkästi kamera reagoi valoon. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että hämärämmässä kun nostat kyseistä arvoa, kykenet tuottamaan valoisampia kuvia. Arvoa pienentämällä taas pystyt vaikuttamaan liian kirkkaalla säällä kameran reagointia valoon saadaksesi järkevät suljinajat ja aukon.

Iso arvon nostamisessa on kuitenkin varjopuolensa. Kun arvoa nostetaan tarpeeksi korkealle, alkaa se näkyä kuvassa niinsanottuna kohinana, eli punaisina, sinisinä sekä vihreinä pieninä täplinä kuvassa. Tämän vuoksi kannattaa kuvata mahdollisimman alhaisilla Iso-arvoilla. (voit huoletta nostaa arvon kuitenkin 500 saakka, joissain jopa 800, joka riittää suurimpaan osaan pilvisemmistäkin päiväistä, tällöin harva kamera tuottaa kuvaan näkyvää kohinaa)

Saatan käyttää termejä Iso-arvo ja valoherkkyys sekaisin, mutta ne ovat sama asia, joten älkää hämmentykö!

Omaa ISO-arvoani pääsen muuttamaan valitsemalla ympyröidyn napin, ja pyörittelemällä jompaakumpaa valintakiekoistani. Alempana näkyy ympyröitynä sen hetkinen ISO-arvo.

            1.4 Miten vaikuttavat toisiinsa?

Muutamia yksinkertaisia lyhytesimerkkejä näiden kolmen vaikutuksista toisiinsa. (suurpiirteisiä, jotta hahmotatte jotakin) Itse kannattaa testailla ja koittaa, mitä tapahtuu kun yhtä muuttaa. Näissä esimerkeissä muutellaan aukkoa ja iso-arvoa. Tämä siksi, että itse yleensä pelaan näiden kanssa ja annan kameran päättää suljinnopeudet.

Muutan aukkoa suuremmaksi -> suljinajat nopeutuvat
Muutan aukkoa pienemmäkis -> suljinajat hidastuvat

Kasvatat Iso- arvoa (aukon pysyessä samana) -> suljinajat nopeutuvat (pajon nostettaessa aiheuttaa kohinaa)
Lasket valoherkkyyttä (aukon pysyessä samana) -> suljinajat hidastuvat

Pienennät aukkoa, mutta kasvatat valoherkkyyttä -> Suljinnopeudet pysyvät suht samoina
Kasvatat aukkoa, mutta lasket Iso-arvoa -> Suljinnopeudet pysyvät suht samoina

                                ~ 2. Objektiivilla on väliä ~                              


Kalusto on se ainainen kysymysmerkki. Millaisen rungon hankin? Entä mitä objektiiveja? Nuo ovat monien aloittavien harrastajien mielessä. Tärkeää onkin miettiä millaiseen käyttöön olet tavaroita hankkimassa, ei ole mitään järkeä hankkia ammattitason kalustoa (joka maksaa enemmän kuin maltaita) jos et tarvitse sellaista mihinkään. Mikäli sinulle riittää vain perushyvät kuvat, niin loistavasti voit tyytyä harrastelijoille suunnattuihin malleihin.

 

           2.1 Hyvä runko vai hyvä objektiivi?

Monesti kuulee kysymyksiä: "Minkälainen kamera tällaiseen ja tällaiseen käyttöön?" esim. hämäräkuvaukseen, tms. Nyt kuitenkin ylläolevat tekstit luettuanne, varmasti ymmärrätte, että se objektiivi on nimenomaan suuressa osassa eri kuvauslajeissa. On objektiivista kiinni, onko kuvauskalustosi mm. valovoimainen vai ei. Olenkin aina ollut itse hyvän objektiivin ostamisen kannalla, mielummin sijoitan kalliimpaan objektiiviin, joka tuottaa minulle hyvälaatuista kuvaa ja joka kulkee mukanani aina rungosta toiseen. Tästä minulla on esimerkkinä oma vanha objektiivini, joka tuotti hyvin huonolaatuista kuvaa. Kun ostin paremman putken, ja liitin sen samaan runkoon missä vanhempi objektiivi oli ollut, parani kuvanlaatu silminnähtävästi. Nyt se hyvä putki kulkee mukanani uudessa rungossa, edelleen hyvää kuvaa tuottaen.

Tämän lisäksi säästän rahaa, kun ei jokakerta kuvauskalustoa päivittäessä tarvitse hankkia sekä uutta runkoa, että putkea. Kun kerran olen kerralla ostanut putken, joka tyydyttää omat kuvanlaadun tarpeet.

En toki kuitenkaan kiellä rungon tärkeyttä. Omasta mielestäni, siitä pitää vain katosoa erilaisia asioita, vielä kun ollaan tällaisella aloittelijatasolla. Kuinka suuria tulosteita sinun tarvitsee kuvistasi saada? Sarjakuvan nopeus? Valoherkkyyden maksimiarvot ja kuinka herkästi tekee kohinaa tms. vastaavat asiat. Pääasiassa, keskinkertainen runko riittää tavalliselle harrastelijalle aivan hyvin.


 

           2.2 Mieti tarpeesi, millainen objektiivi ja runko

Kuten yllä jo totesin pariin otteeseen, kannattaa oikeasti miettiä mitä todella tarvitset. Valokuvauskalusto on kallista, parhaimmat välineet monen tuhannen euron arvoisia. Kysy neuvoa sinua kokeneemmilta ihmisiltä tai valokuvausliikkeestä. Todennäköisesti et harrastajana/aloittelijana tarvitse sitä 2000e runkoa ja 2000e objektiivia, sinulle voi hyvin riittää 600e runko, jossa 400-600e putki, jopa halvemmat. Tarpeesi miettimällä säästät useassa tapauksessa siis selvää rahaa, ja voit käyttää jäävän osan johonkin vielä hyödyllisempään (tai mihin sitten ikinä haluatkin).

Mikäli hevoskuvaamista rupeat harjoittelemaan, suosittelen ostamaan suht perus kamerarungon. Tässä rungossa voisi olla jonkinverran nopeutta, valoherkkyyden ei välttämättä tarvitse olla ammattitasoisen korkea (jollet nyt ihan pelkkää maneesikuvausta harrasta), eikä megapixeleitäkään tarvitse olla mitään 20. Itselläni noita on siinä 10-15 paikkeilla (vanhemmassa rungossa taitaa olla 8), sillä megapixelithän kertovat suurimmaksi osaksi vain sen kuinka suuria tulosteita pystyt kuvasta tekemään. Jollet siis ole ihan julisteita tulostamassa, et tarvitse tsiljoonaa megapixeliä.

Objektiiveista kätevimmäksi olen huomannut jonkun asteisen teleobjektiivin. Normaaleilla croppi-kennoisilla rungoilla (suurinosa harrastelijakameroista, ammattilaisilla on sitten näitä täyskennoisia) esimerkiksi 70-200mm objektiivit ovat pituudeltaan jo aika kattavia. Toki Canonillakin on jotain zoom teleputkia, jotka menevät myös 300 mm saakka, mikä antaa sinulle vähän vielä enemmän mahdollisuuksia rajata kauempana oleva kohde lähemmäs.

Valovoimaltaan ihan tavalliseen kuvaamiseen ulkona riittää vallan mainiosti f4-5.6 suurimmaksi aukoksi, myös putket joissa f5.6-6.1 saattaa riittää ihan hyvin. Maneeseihin ja muihin hämäriin paikkoihin todennäköisesti tarvitsist jo valovoimaisempaa kalustoa (f2.8 tms.), mutta nämä ovat yleensä jo jokun verran kalliimpia. Hyvävaloisessa maneesissa pärjäät kyllä hyvin suurimmalla aukolla f4. Itsekkin olen onnistunut kertaalleen maneesissa jopa aukolla f5.6.

Kysy siis neuvoa ammattilaiselta, mikäli olet vähänkään epävarma. Maailma on täynnä runkoja ja putkia, ammattilainen todennäköisesti osaa auttaa sinua valitsemaan hintaluokastasi sinulle ne sopivimmat.

oma vararunko ja miniputki

               ~ 3. Automaattinen ja manuaalinen tarkennus ~            


Canoneissa kykenet valitsemaan automaattisen ja manuaalisen tarkennuksen väliltä usien obejektiivissa olevan pienen nappulan avulla. Muiden kameramerkkien tarkennuksen valintapaikkaa en tiedä. Jokatapauksessa, Canoneissa näiden lyhenteet ovat AF = auto focus ja MF = manual focus, eli AF on automaattinen tarkennus ja MF on manuaalinen tarkennus.

tarkennustavan valinta nappi


           3.1 Oletko hidas? (niinkuin minä) Valitse automaattinen tarkennus

Nopeissa lajeissa, jossa kohde on kokoajan liikkeessä, olen itse todennut automaattisen tarkennuksen helpommaksi. Se on nopeampi, kuin kädellä haettu tarkennus, ainakin näin harrastajan oppimäärällä. Mikäli objektiivisi on suhteellisen nopea tarkentamaan, pitäisi sen suurimmassa osassa tilanteista ehtiä tarkentamaan kohteeseen, ja kun otat kuvan samantien tarkennuksen jäkeen, pitäisi kuvan olla siltä osin suht tarkka mitä olet hakenutkin.

 

           3.2 Valitse tarkennuspisteesi

Tämä on varmasti myös vähän objektiivista kiinni, mutta ainakin omillani olen huomannut seuraavan: kun tarkennat niin, että kamera saa päättää tarkennuspisteen, kestää tarkentamisessa hieman kauemmin kun kalustosi hakee tarkennuspisteistä sitä sopivinta. Valitsemalla tarkennuspisteen (itsellä yleensä keskimmäinen) kamera tarkentaa automaattisesti siihen ja on osassa tilanteista nopeampi. Toki tällöin tarkennus voi myös osua vahingossa väärään paikkaan sillointällöin.

Vasemmassa kaikki tarkennuspisteet käytössä, oikealla vain yksi valittuna. Oikeasti nuo näkyisivät kameran etsimestä (siitä jutusta mistä katsot läpi), mutta näin sain ne teille esille.

           3.3 Lisää haastetta - manuaalitarkennus

Kovin montaa ihmistä en hevospiireissä tunne, jotka tarkentaisivat aina manuaalilla. Manuaalinen on hyvä apu mm. maneesikuvauksessa, jos kamera ei hämärästä johtuen millään löydä oikeaa tarkennuskohtaa. Myös esteillä, jolloin valmiiksi tarkentaminen on helpompaa, tämä saattaa toimia hyvinkin. Itse en ole pahemmin testannut. Omalla tavallaan manuaalisen tarkennuksen kautta saa harrastukseensa sekä lisää haastetta, että todennäköisesti lisää ulottuvuuksia. Suosittelen käyttämään kuitenkin vasta pikkuisen treenin jälkeen, on alkuunsa nimittäin aika hidasta.


                                     ~ 4. Kuvanvakaaja ~                                  


Kuvanvakaaja on objektiivissa oleva toiminto, joka etsii kuvasta tärinää ja korjaa sitä. Muistaakseni (korjatkaa jos olen väärässä) se etsii sekä pystysuuntaista, että vaakasuuntaista tärähdystä. Ominaisuuttahan ei kaikissa objektiiveissa automaattisesti ole. Eri merkkisissä kalustoissa sitä merkitään eri tavoin, ja olen nähnyt mm. seuraavanlaisia merkintöjä: IS (= Image stabilization, Canon), VR (Nikon), Os (= Optical stabilization, Sigma). Oikeassa paikassa käytettynä kuvanvakaajasta voi olla paljonkin hyötyä, väärässä paikassa käytettynä jopa haittaa.
Kuvanvakaaja ei korvaa pieleen mennyttä tarkennusta! Se korjaa kameran tärähdyksestä aiheutuvaa epätarkkuutta. 

HUOMHUOM. Itselläni ei pääasiallisessa käytössä ole kuvanvakaajaa, joten kirjoitan nyt siltä tietopohjalta minkä olen muilta saanut/itse lukemalla oppinut.

          4.1 Milloin käytän kuvanvakaajaa.

Kuvanvakaaja on parhaimmassa käytössä käsivaralla kuvatessa hieman hämärämmässä valossa. Kuvanvakaajan ansiosta voit saada nopeammat suljinajat huonossa valossa, kuin ilman vakaajaa olevan objektiivin kanssa. Mikäli siis vakaajan omistat, suosittelen käyttämään sitä maneesiolosuhteissa tai myöhään illalla kuvatessa. Tavallisessa päivänvalossa suljinaikojen pitäisi olla perustilanteessa niin nopeat, ettet vakaajaa välttämättä tarvitse ollenkaan. Toki valoisammallakin kelillä sitä voit käyttää, jos kuvat tuntuvat heilahtavan (eivätkä siis vain tarkennuksesta johtuen epätarkkoja). Monet pitävätkin ohjeenaan, että kuvaavat kuvanvakaajan kanssa lähes aina kun kamera on tuettun ainoastaan käsiisi.

          4.2 Milloin ei kannata käyttää kuvanvakaajaa

Yksi ehdoton ei ei paikka kuvanvakaajan käyttöö on silloin, kun kuvaat jalustalla. (kolmijalat tms.) Sillä kun kuvanvakaaja etsii tärinää kuvasta, eikä sitä välttämättä löydäkkään, se pahimmassa tapauksessa saattaa luoda tärinän kuviin virheellisesti itse, jolloin tärinä ei kojaannukkaan, kun sitä ei ole ikinä edes ollut. Et todennäköisesti myöskään tarvitse kyseistä ominaisuutta tavallisina kirkkaina päivinä, kun suljinaikasi ovat 1/1000 luokkaa, ne ovat tällöin niin nopeita, ettei kätesi heilahtaminen pahemmin vaikuta kuvaan.

          4.3 Onko kuvanvakaaja välttämättömyys?

Omasta mielestäni ei ole. Itselläni ei ole ikinä ollut kuvanvakaajaa normi käytössä olevissa putkissani (nyt uudessa macrossa kyllä, mutta tätä en ole ehtinyt edes käyttämään), enkä sitä ole pahemmin oikeastaan osannut edes kaivata. Tähän toki vaikuttaa objektiivin valovoimaisuus, kun valovoima riittää, on hämärämmässäkin helpompi kuvata käsivaralla. Ei niin valovoimaisiin obiskoihin tuo on toki kätevä lisä, mikäli kukkaro vain kestää sellaisen oston. Yleensä kuvanvakaaja tuo putken hintaan muutamia euroja lisää.



4 kommenttia:

  1. Tästä oli suuri apu - kiitos!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei mitään, kiva kun tästä oli apua! :)

      Poista
  2. Kiitos näistä, olen nyt vuoden omistanut järkkärin mutta vasta nyt sain selityksen noille asioille! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hienoa että sait tästä apuja! :) itse tosiaan hokasin nämä vasta parin- kolmen vuoden jälkeen, mitäs teen tätä itse opiskellen ja harjoitellen :D

      Poista